Timon kertomus Kroatian Zagrebin reissusta

Torstai aamusta herätys, kamppeet kasaan ja kohti lentokenttää, Kroatian Zagrebin matka oli alkamassa. Tapani mukaan en aamulla pitänyt kiirettä ja ajattelin, että eihän tässä pitkä matka junalle ole. Sitten kun tulin Hennan kyltin kohdalle niin havahduin, että eihän siinä luekaan Henna 2 vaan Henna 6! Huomasin, että oli 6 minuuttia aikaa junan lähtöön, joten ei muuta kuin Nissani laulamaan! Ajoin kuin Tommi Mäkinen konsanaan ja lennätin soraa, kun kaahasin kohti asemaa. Huh, ehdin sentään ja jäi jopa liki minuutti luppoaikaa ennen junan tuloa! Sitten nokka kohti Tikkurilaa ja sieltä kentälle, jossa tapasin muut reissulaiset. Siirryimme koko poppoon kanssa kansainväliselle puolelle ja söimme aamupalaksi sämpylät. Kone lähti suhteellisen ajallaan ja pian oli keula kohti Zagrebia, lastinaan tämä ryhmä rämä ja jokunen hassu muukin turisti.

Zagrebiin saavuimme iltapäivästä paikallista aikaa, mikä oli tunnin Suomen ajasta jäljessä. Sen jälkeen vain nopea majoittuminen hotellille omiin huoneisiin ja kokoonnuimme aulassa muun porukan kanssa, jossa myös tapasimme punalierihattuisen naisen eräänlaisessa kansallispuvussa. Hän esittäytyi meidän oppaaksemme ja lähdimme siitä sitten pienelle nähtävyysmatkalle keskustaan.

Monta hienoa paikkaa tuli katsastettua ja kuulimme tarinaa kaupungin historiasta. Zagrebin vanhin apteekki on muuten vuodelta 1354! Kävimme jopa kokeilemassa kaapelihissiä. Sitten suuntasimme illallispaikkaan jossa meille oli aluksi pieni näytös, miten perinneruoka Struklaa tehdään ja sitten meille tarjottiin illallinen pitkän kaavan mukaan. Ilta jatkui ruuan jälkeen vielä mukavissa merkeissä.

Seuraavana päivänä söimme startiksi runsaan aamiaisen aamiaispöydästä ja lyöttäydyin parin kollegani kanssa samaan porukkaan ja lähdimme kaupoille tuhlaamaan muutaman Kunan. Myöhemmin lähdimme koko porukan kanssa kohti kasvitieteellistä puutarhaa. Sielläpä olikin monenlaista nähtävää! Illemmalla porukka oli taas kasassa hotellin aulassa ja suuntasimme kohti ravitola Galloa, mikä olikin Michelin tähden ravintola! Näitähän Suomessa on ainoastaan kuulemma kaksi kappaletta. Kyllä ruoka olikin todella tasokasta ja palvelu pelasi! Illalla pääsimme vielä näkemään paikallista yöelämää. Lähdin vielä illalla muutaman kollegan kanssa karaokebaariin katselemaan meininkiä. Taksikaan ei ollut kallis, vain 12 Kunaa eli vajaa pari euroa. Eräs porukastamme vetäisi karaokessa ”My Wayn” ja meikäläinen lauloi ”Forever Youngin”. Joku paikallinen nuori tuli tokaisemaan lauluni jälkeen ”that was great”.

Sitten tuli lauantai, aamiainen naamaan ja vielä vähän lepäilemään. Sittenpä lähdettiin myöhemmin aamusta paikallisten ”kerholaisten” kanssa kruisailemaan vanhoilla autoilla! Minun ”ryhmälläni” oli vm. -71 Citroen ja ajelimme ympäri kaupunkia! Kävimme korkeallakin, jossakin varmaan kilometrin korkeudessa ajelulla ja väillä pidimme pienen stopin nähtävyyksiä katsellen. Oli todella mahtavaa! Illalla oli sitten taas luvassa illallinen, söimme ja jutustelimme mukavia.

Sunnuntaina aamulla olikin sitten aikainen herätys, kun oli aika lähteä kotiin! Suuntasimme kentälle ja sieltä kohti Helsinkiä. Reissu oli heitetty ja monta kokemusta rikkaampana kotiin. Kiitos kaikille tästä, kivaa oli!